Seurakunnan taloudesta 2018

Seurakunnalla on ollut vuodesta 2012 alkaen taloudessa kassavarahaaste (kts. selostus alla), joka on käyttötalouden normaalitoimin "ajettu kiinni" vuonna 2015 toteutetuilla toimilla, joista merkittävimpänä ns. Metso-hanke - "vaje" on siis poistunut, mutta luottoa tarvitaan arjen talouden pyörittämiseen. Erittäin tärkeää muutostilanteessa on ollut, että ei ole painettu ns. paniikkipainiketta; eli "etsitty rahaa keinolla millä hyvänsä" mm. myymällä omaisuutta alihintaan tai alettu "sättimään" päättäjiä/työntekijöitä vääristä toimista talouden suhteen.  Seurakunnalla on ollut ja on hyvä luottoarvo - myös realisoitavaa omaisuutta mm. metsävarantoa vajaat 50.000 m3 ja vielä tonttejakin. Rahaa arjen pyörittämiseen" on saatu luottolimiitillisenn tilin myötä. Lainan lyhennykset on myös hoidettu korkoineen ja arki kaikkiaan saatu toteutettua. 
Kassavaratilanteen haaste muodostui suurehkojen investointien jälkitilanteessa (kirkon peruskorjaus v. 2003 n. 1 M€ ja srk-talo v. 2009 - >1 milj. €), yhteisöverotulojen selkeästi alentuessa (n.20.000 €) ja paikallisen työttömyyden pysessä korkeahkolla tasolla. Lisäksi seurakunnille määrättiin vuodesta 2013 alkaen kirkollisverotuloista määräytyvä lisäeläkemaksu, jonka suuruus seurakuntamme kirkollisverotuloilla oli lähes 9.000 € - maksu on vuosittainen; nykyään tuo lisäeläkemaksu on eläkerahastomaksu ja suuruus kirkolisveroista 5 % ja suuruudeltaan noin 36.000 €.
Edellisiä negatiivisia muutostekijöitä ei kohentanut myöskään koko kirkon tasolla käyttöönotettu, yhteisöveron poisjäännistä seurannut ns. valtion korvaus, joka on alentanut verotuloja noin 20.000 €. 


Seurakunnan talousarvion suuruus (ed. suluissa) vuodelle 2018 on reilut 891.729 (912.372) € ja sisäinen eli poistot ja pääomakorot ml. 1.067.352 (1.104.177 €). Nykyisellä tuloveroprosentilla (1,75 %) tästä kerätään  ansiotuloista perittävillä verolla eli kirkollisverolla n. 700.000 (720.000) € sekä 2016 alkaen valtion budjetista yhteiskunnallisista tehtävistä saatavalla korvauksella n. 82.000 € (viimeinen, vuoden 2014 yv. oli n. 100.000 €). Vuosikatetta, jonka tulisi riittää poistoihin, arvioidaan näin kertyvän reilut 20.881 (32.973) €. Se ei riitä kattamaan täysin suurehkoja poistoja viime vuosien mittavista investoinneista johtuen (kirkon saneeraus siis vuonna 2003 ja seurakuntatalon peruskorjaus vuosina 2008-2009). Kirkon keskusrahaston yhteiseen kassaan tuloista maksetaan 26.800 €.

Uusi kirkkovaltuusto päätti marraskuulla 2017 kuluvan vuoden tuloveroprosentista. Totustusti kirkkoneuvosto esitti edellä kuvatusti, että prosentti pidettäisiin entisellä tasolla 1,75:ssä (tämä on myös strategiamme mukainen linjaus), johon se korotettiin aikoinaan vuonna 2000, seurakunnan valmistautessa korjaamaan kirkon vuonna 2003. Korjaus toteutettiinkin tuolloin reilun 1 M€:n suuruisena ja sittemmin vuosina 2008-2009 suoritettiin seurakuntatalon peruskorjaus 66 %:n korjausasteella, reilun 1M€:n suuruisena myös. Molempia hankkeita varten seurakunta otti lainaa - lainojen lyhentämätön yhteismäärä vuoden 2018 alussa oli 244.265 € (pitkäaik. tästä n. 222.265 €) ja joka tekee läsnäolevaa seurakuntalaista kohden vajaat 68 €. 

Seurakunta aloitti myös vuoden 2015 alussa Kirkon Palvelukeskuksen tuontantokäytön ja tätä käyttöä on jatkettu ja jatketaan vuonna 2018. Sen kuormittavuus on rahallisesti n. 1000 €/kk, mutta työntekijämäärältään pienenä seurakuntana pidettävä yhteisömme saa ns. tuotantotukea vielä kuluvana vuonna 25 % kuluista.

Verotulojen lisäksi seurakunta saa tuloja vuodesta 2007 alkaneesta Kyyjärven seurakunnan yhteistyöstä vuositasolla 3 tt:n 25 %:n palkkaosuuden ja pienempinä tulolähteitä ovat yleensä metsämyyntituotot; vuodelle 2018 suunnitellut nettotulot ovat 30.000 € luokkaa, vuokratuloista n. 41.200 € sekä perittävistä maksuista. Kaikkiaan toimintatuotot ovat suunnitelluista toimintakuluista 891.729 € n. 23 % %:n luokkaa eli yli 204.000 €. Verotulot valtionrahoituksen kanssa riittävät 88 %:sti toimintakuluihin ja henkilöstömenot sivukuluineen ovat n. 60,8 % kaikista kuluista 

Tilikaudelle suunniteltu tilikauden ylijäämä on laskennallisesti noin + 19.770 €, mutta se edellyttää ainakin yhden tontin myymisen.

 

Seurakuntatalon korjaustoimet ja hautausmaan uurna-alue viimeiset toteutetut investoinnit

Seurakunta on toteuttanut menneinä vuosina runsaasti investointeja. 2000-luvulla on investoitu yhteensä n. 2,6 M€ verran. Tästä 1,2 M€ muodostuu seurakuntataloon toteutetusta peruskorjauksesta; peruskorjaustyö vastaanotettiin tammikuussa 2009. Tätä korjaustyötä on nyt osin jatkettu sisäilman laadun kohetamiseksi ja sitä työtä jatketaan; hanketta varten on varattu 20.000 € määrärahaa. Viimeisempänä investointina toteutettiin sykyllä 2017 uurnahaurta-aluen vanhan hautausmaan keskiosalle ja samalle uusittiin jätteiden keräyspisteet. Viimeksi on hautausmaata on uudistettu keväällä 2012 uusimalla julkisivun osalle kivipaasirakenteinen aita n. 57.000 €:lla. Vuonna 2011 alkusuunniteltu aineeton investointi kirkonkirjojen digitalisointityö tarkastuksineen on nyt saatu päätökseen. Kirkonkirjojejn kuvaustyön (50 000 sivua) toteutti Kopi-Jyvä Oy:n Kouvolan yksikkö. Seurakunta varautui jopa 50.000 €:n kustannuksiin tähän hankkeeseen liittyen. Nyt suunnitteilla on Päällimen hautausmaan käytävien pinnoitustyö. Seurakunnassa on vireillä lukuisia pienimuotoisia kunnostustoimia juhlavuoteen 2018 liittyen.

 

Luottoarvo on kohdallaan ja omaisuutta on

Seurakunnan maksuvalmiustilanne ei ole siis muutamaan vuoteen ollut paras mahdollinen, mutta mitään erityistä "paniikkia" ei tästä ole seurannut; seurakunnan luottoarvo on mahdollistanut lyhytluotoituksen saannin. Seurakunnan merkittävimmän omaisuuserän muodostavat kuitenkin metsät. Niiden kokonaispinta-ala on vajaat 450 ha, josta rahaston varantoa on 83,5 ha.  Metsät on sertifiotu ja niissä on metsänhoito-suunnitelma. Seurakunnan puuston arvioidaan hoitosuunnitelmakauden lopussa olevan reilut n. 50 000 m3. Aikoinaan Mhy:n suorittaman inventoinnin perusteella Metsoon luovutetun ja perustettun ns. Hinkalon-Kirkkosaaren luonnonsuojelualueen korvaus oli n. 170.000 €. Tämä oli yksi strategiaan kirjattu tavoite. Seurakunnan on tarkoitus jatkaa alueitten luovuttamista Metsoon mm. Ristiruon alue Mattilan tilasta voi tulla kysymykseen. Seurakunta jatkaa  myös Hinkalon alueen tontin myyntiä. Seurakunta on ollut vuoden  alusta ns. Kipa seurakunta ja samalla se on jatkanut henkilöstön sopeuttamista "raharesursseihin". Kipa on tuonut uutta vastuunjakoa ja töiden teknistymistä. Kipaan meno ei ole ollut valittavissa, vain ajankohta. Näistä muutoksista jotka ovat kuitenkin tulevia mahdollisia rakennemuutoksia vähäisempiä, on sanottava että ne eivät ole itseisarvo, mutta ne ovat mahdollisuus; aikoinaan se tuo koko kirkon tasolle "taloudellista hyvää ja paikalliselle tasolle särkymävaraa".